Hetkellä, jolloin tutkimusten mukaan kristillisen kirkon kannattajien luku vähenee Suomessa romahdusmaisesti ja uskonnollinen elämänpiiri näyttää joutuneen kriisiin, elää kiinnostus uskonnollisia ilmiöitä, uskontoja ja uususkontoja kohtaan vahvana. Kirja pyrkii selittämään näitä ilmiöitä myös vuosisataisessa kansainvälisessä perspektiivissä. Se pyrkii näkemään uskontojen, ja varsinkin pyhyyden ja moraalin olemuksen uudella tavalla ja osoittamaan, että pyhyys on perimmäiseltä luonteeltaan kaikista uskonnoista ja teologioista riippumaton yleisinhimillinen ”myyttivaranto”, josta yhtä hyvin ns. primitiiviset uskonnot kuin suuret kulttuuriuskonnot ammentavat arkkityyppisiä pyhyyden muotojaan. Kuka tahansa maallistunut ihminen voi kokea niiden kanssa pyhyyttä arkipäivässä, jos hänellä on siihen tuntosarvet.

Ihmisen kyky tulkita omaa uskonnollisuuttaan tai uskonnottomuuttaan on kuitenkin rajallinen. Kirja ei lähesty uskontoja teologisesti tai pohtimalla vain niiden mahdollista uskonnollista totuutta, vaan näkee uskonnollisen elämänpiiriin vaikuttavan laajalti myös tiedostamattomana kirkkojen ulkopuolella, myös maailmankatsomuksissa, jotka eivät ymmärrä itseään uskonnollisiksi. Se pyrkii arvioimaan uskontojen merkitystä ihmiskunnalle kaikista teologisista näkemyksistä irrallaan ja kysymään, antavatko uskonnot ihmisille jotain rakentavaa ja avartavaa eksistentiaalisessa suhteessa, siis suhteessa koettavaan olemassaoloon ja sen mahdollisuuksiin riippumatta kaikista itse uskoon tai epäuskoon liittyvistä kysymyksistä.

Kirjailija on aikaisemmin käsitellyt uskonnon ja moraalin suhteita useissa julkaisuissa kirjoissani, mm. ”Nietzsche-Zarathustran varjo” (Otava 1981),”Paha - mitä kirjallisuus ja taide paljastavat pahan olemuksesta” (Atena 2008) (käännetty myös ranskakasi ja ukrainaksi) sekä ”Fasismin lumo” (Atena 2013) (käännetty myös saksaksi, ranskaksi ja italiaksi) sekä ”Mitä jäljellä moraalista” (Kirjapaja 2002).

Tarmo Ossi Tapani Kunnas (s. 16. lokakuuta 1942 Tampere) on professori ja filosofinen kirjailija. Kunnas on opiskellut paitsi Helsingissä, myös Ranskassa (Pariisi), Saksassa (München ja Freiburg im Breisgau), Yhdysvalloissa (Yale) ja Neuvostoliitossa (Moskova). Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen apulaisprofessori hän oli 1974-1985 ja Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professori 1985 -2009, Pariisin yliopiston suomen kielen ja Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vieraileva professori 1974-1977 ja 1997-1999, sekä Göttingenin yliopiston vieraileva professori vuonna 1984.